Keskiviikkona sain kuulla ikävän uutisen: Vapulla alias G.Divalla on patella luksaatio. Vappu on polvitarkastettu terveeksi yhden vuoden iässä. Nyt Fysioterapeutti oli huomauttanut toisen polven naksumisesta ja eläinlääkäri teki sitten ko. diagnoosin (polvi ei ole vaivannut Vappua mitenkään). Eilen tilasin Vapulle ajan Kari Ventelälle (9.4.). Sovittiin, että polvet ensim. kuvataan ja katsotaan tilanne. Jos sitten on tarvetta, Ventelä leikkaa polven seuraavalla vapaalla ajalla. Tilasin samalla myös Waldolle ajan virallisiin lonkka-kyynärkuviin.
Vapun tilanne harmittaa tietenkin koiran osalta, mutta myös ohjaajan, pari on edennyt hienosti agilityssä. En kuitenkaan vielä heittäisi kirvestä kaivoon vaan odotellaan, mitä tulevaisuus tuo.
perjantai 26. maaliskuuta 2010
Muutama toive
Ajattelin jäädä odottelemaan, mitä lauantain kokouksessa hyväksytty uusi kasvattajalistavaatimus tuo tullessaan ja miten sen toteutus onnistuu, toivottavasti hyvin.
Pari toivetta olisi kuitenkin seuraavaa WK:n kokousta ajatellen:
- Jäsennyys tulisi tarkastaa jokaiselta kokoukseen osallistujalta. Nythän kuka tahansa satunnainen ohikulkija olisi voinut tulla esittämään kantansa kokouksessa, koska jäsennyyttä ei tarkastettu.
- Kokouksen puheenjohtajan tulisi pitää kokous hallinnassaan, eikä keskeyttää itse eikä myöskään antaa muun kokousväen keskeyttää annettuja puheenvuoroja.
Pari toivetta olisi kuitenkin seuraavaa WK:n kokousta ajatellen:
- Jäsennyys tulisi tarkastaa jokaiselta kokoukseen osallistujalta. Nythän kuka tahansa satunnainen ohikulkija olisi voinut tulla esittämään kantansa kokouksessa, koska jäsennyyttä ei tarkastettu.
- Kokouksen puheenjohtajan tulisi pitää kokous hallinnassaan, eikä keskeyttää itse eikä myöskään antaa muun kokousväen keskeyttää annettuja puheenvuoroja.
maanantai 22. maaliskuuta 2010
Valtakirjoista
Olin päättänyt, että käsittelen ko. kokousta vain positiivisessa hengessä, etenkin, kun WK:n puheenjohtajan kanssa tervehdimme eilen aivan ystävällisessä hengessä Tampere kv:ssa (ja tämä ilman sarvia ja hampaita).
Koska kuintenkin kokouksen sihteeri ja WK:n halliuksen jäsen tuo asian tässä hengessä esiin (kommentti aiemmin), en voi kuin jatkaa samalla linjalla.
Ensimmäkin: ei tarvitse HUUTAA (CAPS ON), ymmärrän muutenkin. Toiseksi: tuollaiset alentavat ilmaukset kuin "jos viitsit", eivät kuulu rakentavaan keskusteluun.
Kokouksessa myönsin rehdisti erehtyneeni mainitsemani "härdellikokouksen" suhteen, mutta en asian (olen sen nyt tarkistanut). Muistelemani kokous oli se toinen "härdellikokous", jossa NV oli nykyisen WK:n puheenjohtajan vastaehdokas ja tuli silloin valituksi. Siinä kokouksessa valtakirjat tarkastettiin ennen kokousta. Se ei siis ollut se (muistaakseni edellinen syys-) kokous, jossa SL tuli valituksi (silloinkin nykyinen pj vastaehdokkaana ja josta kerrot kommentissasi).
Olen toki viitsinyt tarkistaa: Jos yhdistyksen säännöissä sanotaan, että valtakirjat tarkastetaan/voidaan tarkastaa ennen kokousta tai siitä ei ole mainintaa, niin asia on OK (ninkuin kerroit, jotkut yhdistykset näin tekevät). Mutta WK:n sääntöjen mukaan ne tarkistetaan kokousessa. Yksikään "vakiintunut käytäntö" ei mene sääntöjen edelle: Säännöt on hyväksytty yhdistyksen kokousessa, "käytäntö" ei missään. Tämän olen siis tarkistanut PRH:lta.
En ymmätänyt kohtaa "kiirehtimällä saattaa joku ei-jäsen saada äänioikuden ja kokous voidaan mitätöidä sen vuoksi". WK:n säännöistä: "Kokouksissa on jokaisella yksityisellä henkilöjäsenellä 6§:ssä mainituin poikkeuksin, yksi ääni, jota hän voi käyttää läsnäolevana tai hänen valtuuttamansa jäsen voi edustaa häntä valtakirjalla." Jäsenyys toki tarkastetaan ennen kokousta.
Jos siis asiaan halutaan muutosta, tulee sääntöihin tehdä muutos. Tämä vaatii yhdistyksen kokouksen hyväksynnän, sen jälkeen PRH:n ja SKL:n hyväksynnät ennen voimaan tuloa. Samassa yhteydessä kannattaa varmaan katsoa, myös muut mahdolliset muutettavat sääntökohdat.
Koska kuintenkin kokouksen sihteeri ja WK:n halliuksen jäsen tuo asian tässä hengessä esiin (kommentti aiemmin), en voi kuin jatkaa samalla linjalla.
Ensimmäkin: ei tarvitse HUUTAA (CAPS ON), ymmärrän muutenkin. Toiseksi: tuollaiset alentavat ilmaukset kuin "jos viitsit", eivät kuulu rakentavaan keskusteluun.
Kokouksessa myönsin rehdisti erehtyneeni mainitsemani "härdellikokouksen" suhteen, mutta en asian (olen sen nyt tarkistanut). Muistelemani kokous oli se toinen "härdellikokous", jossa NV oli nykyisen WK:n puheenjohtajan vastaehdokas ja tuli silloin valituksi. Siinä kokouksessa valtakirjat tarkastettiin ennen kokousta. Se ei siis ollut se (muistaakseni edellinen syys-) kokous, jossa SL tuli valituksi (silloinkin nykyinen pj vastaehdokkaana ja josta kerrot kommentissasi).
Olen toki viitsinyt tarkistaa: Jos yhdistyksen säännöissä sanotaan, että valtakirjat tarkastetaan/voidaan tarkastaa ennen kokousta tai siitä ei ole mainintaa, niin asia on OK (ninkuin kerroit, jotkut yhdistykset näin tekevät). Mutta WK:n sääntöjen mukaan ne tarkistetaan kokousessa. Yksikään "vakiintunut käytäntö" ei mene sääntöjen edelle: Säännöt on hyväksytty yhdistyksen kokousessa, "käytäntö" ei missään. Tämän olen siis tarkistanut PRH:lta.
En ymmätänyt kohtaa "kiirehtimällä saattaa joku ei-jäsen saada äänioikuden ja kokous voidaan mitätöidä sen vuoksi". WK:n säännöistä: "Kokouksissa on jokaisella yksityisellä henkilöjäsenellä 6§:ssä mainituin poikkeuksin, yksi ääni, jota hän voi käyttää läsnäolevana tai hänen valtuuttamansa jäsen voi edustaa häntä valtakirjalla." Jäsenyys toki tarkastetaan ennen kokousta.
Jos siis asiaan halutaan muutosta, tulee sääntöihin tehdä muutos. Tämä vaatii yhdistyksen kokouksen hyväksynnän, sen jälkeen PRH:n ja SKL:n hyväksynnät ennen voimaan tuloa. Samassa yhteydessä kannattaa varmaan katsoa, myös muut mahdolliset muutettavat sääntökohdat.
lauantai 20. maaliskuuta 2010
WK:n kokous
Tämän päivän kokouksesta palattiin ristiriitaisin tunnelmin. Toivon kuitenkin, että keskuatelun avaus saa myös jatkoa. Hellaakosken sanoin: Tietä käyden, tien on vanki, vapaa on vain umpihanki!
torstai 18. maaliskuuta 2010
WK:n jäsenmaksut ja kokousvaltakirja-asiaa
Westielehdessä 1/2010 lukee, että jäsenmaksut on postitettu (Jäsensihteeri tiedottaa-palstalla). Lehti tuli minulle 19.2. Kun eilen ihmettelin missä jäsenmaksu viipyy, sainkin kuulla, että ko. maksut on laitettu postiin vasta tämän viikon tiistaina, 16.3. Soitin Patentti ja rekisterihallitukseen (PRH), kysyen, täytyykö ko. maksu olla maksettu kevätkokoukseen mennessä. Vastaus oli, että ei, koska tulee näin myöhään. Siten kaikki viime vuoden jäsenmaksunsa maksaneet ovat tervetulleita ja äänioikeutettuja ko. kokouksessa riippumatta siitä, aikooko tämän vuoden maksun maksaa vai ei.
Lukiessani aamulla WK:n sääntöjä, pisti silmään kohta, jossa kerrottiin kevät/syyskokouksessa käsiteltävät asiat ja siellä kohta 3 "valtakirjojen tarkastus". Mieleeni tuli WK:n kokous, missä valtakirjat tarkastettiin ennen kokousta (kuten nytkin on ollut tarkoitus). Oli tulossa mielenkiintoinen pj:n vaali ja valtakirjoja oli paljon. Kun toinen osapuoli tuntui jäävän häviölle, alkoi se soitella kaikkia lähellä asuvia WK:n jäseniä apuun ja ko. tilaisuudesta tuli uskomaton härdelli.
Kysyi tänään PRH:lta, voidaanko valtakirjat tarkastaa ennen kokousta ja vastaus oli ehdoton ei! Kokous täytyy avata ja todeta lailliseksi, jonka jälkeen sisälle ei enää pääse ja sitten asialistan kohdassa 3 (WK:n säännön mukaan) valtakirjat tarkastetaan ja kokous odottaan sen ajan. Eli toisin sanoen: valtakirjojen tarkastus ennen kokousta on sääntöjen vastaista ja tämän perusteella kokous voidaan mitätöidä.
Lukiessani aamulla WK:n sääntöjä, pisti silmään kohta, jossa kerrottiin kevät/syyskokouksessa käsiteltävät asiat ja siellä kohta 3 "valtakirjojen tarkastus". Mieleeni tuli WK:n kokous, missä valtakirjat tarkastettiin ennen kokousta (kuten nytkin on ollut tarkoitus). Oli tulossa mielenkiintoinen pj:n vaali ja valtakirjoja oli paljon. Kun toinen osapuoli tuntui jäävän häviölle, alkoi se soitella kaikkia lähellä asuvia WK:n jäseniä apuun ja ko. tilaisuudesta tuli uskomaton härdelli.
Kysyi tänään PRH:lta, voidaanko valtakirjat tarkastaa ennen kokousta ja vastaus oli ehdoton ei! Kokous täytyy avata ja todeta lailliseksi, jonka jälkeen sisälle ei enää pääse ja sitten asialistan kohdassa 3 (WK:n säännön mukaan) valtakirjat tarkastetaan ja kokous odottaan sen ajan. Eli toisin sanoen: valtakirjojen tarkastus ennen kokousta on sääntöjen vastaista ja tämän perusteella kokous voidaan mitätöidä.
keskiviikko 17. maaliskuuta 2010
Puolesta vai vastaan
Flussa kaatoi pariksi päiväksi sängyn pohjalle, mutta täältä sitä taas noustaan :)
Rotujärjestöissä puhutaan ja keskustelutilaisuuksia järjestetään tuon SKL:n jalostusstrategiaehdotuksen tiimoilta. Vain WK on hiljaa: ei mitään mainintaa nettisivuilla eikä kevätkokouskutsussa. Ilmeisesti tarkoitus on vanhan tavan mukaisesti käsitellä asia hallituksessa ja lähettää ko. tuotos sitten Kennelliittoon koko rotujärjestön nimissä. Luulisi näin tärkeän asian kiinnostavan rotujärjestöä, varsinkin, kun siinä on rodun kannalta monta hyvin "kipeää" kohtaa.
Kävin allekirjoittamassa adressin SKL:n jalostusstrategiaehdotuksen puolesta osoitteessa
http://www.adressit.com/pro_skl
Suomen Koirankasvattajat ry:n vasta-adressi löytyy osoitteesta
http://www.adressit.com/sukoka
Olen pitkään miettinyt SUKOKA:n liittymistä, mutta tämä kannanotto kyllä selvensi asian; meillä ei ole yhteistä säveltä.
Adressista poimittua:
"Ehdotelman mukaisena toteutuessaan SKL:n jalostusstrategiaesitys vain vaikeuttaa suomalaista vastuullista ja kansainvälisesti arvostettua puhdasrotuisten koirien jalostusta. Kotimaiset koirankasvattajamme ovat jo nyt rotujen terveyden, luonteen sekä geneettisen monimuotoisuuden huolehtimisessa maailmalla omaa luokkaansa."
- en toki kiellä, että monessa asiassa ollaan meillä Suomessa edellä, mutta ongelmien kieltäminen ei kyllä johda mihinkään
"Ohjelman tulee olla puhdasrotuisten koirien terveyttä ja geneettistä monimuotoisuutta monipuolisesti turvaava ja realistinen. Hyvä strategia tarjoaa yleiset suuntaviivat tulevaisuuden kasvatuksen tavoitteille lisäämättä loputonta lupien, testien ja kustannusten viidakkoa. Hyvä strategia ymmärtää myös, ettei koirankasvatus ole pelkkää tilastotiedettä."
- tämä särähti korvaan erityisesti: mitähän lupia, testiä ja kustannuksia mahdetaan tarkoittaa? Jättämällä yhden näyttelyn väliin ja varaamalla 10min aikaa, olisi esim. westien terveystarkastukset hoidettu. Ja jos tuo luonnetestivaatimus toteutuisi, veisi se sen toisen näyttelyn hinnan, n. 35E. SKL:n rekisteröintimaksut tulevat joka tapauksessa.
"Uutta strategiaa laativasta toimikunnasta on löydyttävä osaamista ja kokemusta pitkäaikaisesta koirankasvatuksesta ja -jalostuksesta. Esitämme SKL:n jalostustieteellisen toimikuntaan kasvattajia ja kasvattaja-ulkomuototuomareita"
- entä esim. luonnetestituomarit?
Rotujärjestöissä puhutaan ja keskustelutilaisuuksia järjestetään tuon SKL:n jalostusstrategiaehdotuksen tiimoilta. Vain WK on hiljaa: ei mitään mainintaa nettisivuilla eikä kevätkokouskutsussa. Ilmeisesti tarkoitus on vanhan tavan mukaisesti käsitellä asia hallituksessa ja lähettää ko. tuotos sitten Kennelliittoon koko rotujärjestön nimissä. Luulisi näin tärkeän asian kiinnostavan rotujärjestöä, varsinkin, kun siinä on rodun kannalta monta hyvin "kipeää" kohtaa.
Kävin allekirjoittamassa adressin SKL:n jalostusstrategiaehdotuksen puolesta osoitteessa
http://www.adressit.com/pro_skl
Suomen Koirankasvattajat ry:n vasta-adressi löytyy osoitteesta
http://www.adressit.com/sukoka
Olen pitkään miettinyt SUKOKA:n liittymistä, mutta tämä kannanotto kyllä selvensi asian; meillä ei ole yhteistä säveltä.
Adressista poimittua:
"Ehdotelman mukaisena toteutuessaan SKL:n jalostusstrategiaesitys vain vaikeuttaa suomalaista vastuullista ja kansainvälisesti arvostettua puhdasrotuisten koirien jalostusta. Kotimaiset koirankasvattajamme ovat jo nyt rotujen terveyden, luonteen sekä geneettisen monimuotoisuuden huolehtimisessa maailmalla omaa luokkaansa."
- en toki kiellä, että monessa asiassa ollaan meillä Suomessa edellä, mutta ongelmien kieltäminen ei kyllä johda mihinkään
"Ohjelman tulee olla puhdasrotuisten koirien terveyttä ja geneettistä monimuotoisuutta monipuolisesti turvaava ja realistinen. Hyvä strategia tarjoaa yleiset suuntaviivat tulevaisuuden kasvatuksen tavoitteille lisäämättä loputonta lupien, testien ja kustannusten viidakkoa. Hyvä strategia ymmärtää myös, ettei koirankasvatus ole pelkkää tilastotiedettä."
- tämä särähti korvaan erityisesti: mitähän lupia, testiä ja kustannuksia mahdetaan tarkoittaa? Jättämällä yhden näyttelyn väliin ja varaamalla 10min aikaa, olisi esim. westien terveystarkastukset hoidettu. Ja jos tuo luonnetestivaatimus toteutuisi, veisi se sen toisen näyttelyn hinnan, n. 35E. SKL:n rekisteröintimaksut tulevat joka tapauksessa.
"Uutta strategiaa laativasta toimikunnasta on löydyttävä osaamista ja kokemusta pitkäaikaisesta koirankasvatuksesta ja -jalostuksesta. Esitämme SKL:n jalostustieteellisen toimikuntaan kasvattajia ja kasvattaja-ulkomuototuomareita"
- entä esim. luonnetestituomarit?
perjantai 12. maaliskuuta 2010
Luonnetta
Olen tuon SKL:n jalostusstrategiaehdotuksen pohjalta miettinyt ikuisuuskysymystä nimeltä koiran luonne. Mikä on perimän ja mikä oppimisen tai ympäristön vaikutus luonteeseen? Saksanpaimenkoirilla puhutaan viettialueista. Ihanteellinen sakemanni on kaksiviettinen, sen saalis- ja puolustusvietti ovat tasapainossa. Onko tämä enemmän rotu kuin yksilökysymys? Tasapainoista, kaksiviettistä sakemannia ei ole helppo löytää tänä päivänä, sen sijaan ääripään koiria tuntuu olevan paljon.
Meillä puolustusviettisiä koiria ovat Kiira ja sen puolisisko, jo edesmennyt Veera (sama emä, joka oli hyvin saman tyyppinen kuin tyttärensä). Molemmilla on puutteita saalisalueella. Saalisvietin vahvistamisella on saatu jonkin verran tuloksia, mutta synnynnäistä viettialuetta se ei ole muuttanut. Voimakkaasti saalisviettisiä koiria meillä on Saku ja sen edesmennyt emä Linda. Molemmilla suojeluharrastus jäi puutteellisen puolustus-viettialueen vuoksi. Kaikki neljä koiraa ovat saaneet saman kasvatuksen, samoissa oloissa ja niiden kanssa on harrastettu samoin. Puolustusviettisten Veeran ja Kiiran kanssa arkielämä on ollut huomattavasti haasteellisempaa.
Helmut Raiser kirjoittaa kirjassaan: "hermostoltaan puutteelliset koirat, jotka kotioloissa jokaisen vähäisemmänkin tapahtuman taholta kokevat uhkaa ja osoittavat agressiivisuutta puolustuskäyttäytymisessään , vieraassa ympäristössä osoittavat pikemminkin arkuuden ja pelokkuuden sävyttämää väistämiskäyttäytymistä. Kun näitä koiria sitten todellisuudessa uhataan, tai paremmin sanottuna nämä koirat kokevat tulevansa todella uhatuiksi eivätkä pääse pakenemaan, ne reagoivat "paolla kohti" -tyylillä tyypillisen pelkopurijan tavoin."
Jokaisesta puolustuspainotteisesta, hermorakenteeltaan heikosta koirasta ei varmasti tule ongelmakoiraa, mutta työtä sen kanssa joutuu tekemään varmasti enemmän. Mietin myös, päteekö tämä sama esim. westieiden kohdalla. Käsittääkseni koirat geneettisesti ovat hyvin lähellä toisiaan rodusta riippumatta, joten en näe syytä, etteikö näin olisi myös westeillä. Siksi olenkin ilonen, että SKL on lähtenyt ehdotuksessaan luonneominaisuuksien painottamiseen. Ja jotta saadaan jotain mustaa valkoisella asiasta, ovat nuo MH-kuvaus ja luonnetestit hyvä työkalu. Sen sijaan näyttelytuomareiden luonnearvioinnin rinnastamista ko- testeihin en voi hyväksyä . Tuomari näkee koiran yhdessä tilanteessa vain pienen hetken. Ko. tilanne saattaa koiralle olla jo entuudestaan hyvin tuttu, eikä siten tuo esiin mitään todellisista luonneominaisuuksista.
Meillä puolustusviettisiä koiria ovat Kiira ja sen puolisisko, jo edesmennyt Veera (sama emä, joka oli hyvin saman tyyppinen kuin tyttärensä). Molemmilla on puutteita saalisalueella. Saalisvietin vahvistamisella on saatu jonkin verran tuloksia, mutta synnynnäistä viettialuetta se ei ole muuttanut. Voimakkaasti saalisviettisiä koiria meillä on Saku ja sen edesmennyt emä Linda. Molemmilla suojeluharrastus jäi puutteellisen puolustus-viettialueen vuoksi. Kaikki neljä koiraa ovat saaneet saman kasvatuksen, samoissa oloissa ja niiden kanssa on harrastettu samoin. Puolustusviettisten Veeran ja Kiiran kanssa arkielämä on ollut huomattavasti haasteellisempaa.
Helmut Raiser kirjoittaa kirjassaan: "hermostoltaan puutteelliset koirat, jotka kotioloissa jokaisen vähäisemmänkin tapahtuman taholta kokevat uhkaa ja osoittavat agressiivisuutta puolustuskäyttäytymisessään , vieraassa ympäristössä osoittavat pikemminkin arkuuden ja pelokkuuden sävyttämää väistämiskäyttäytymistä. Kun näitä koiria sitten todellisuudessa uhataan, tai paremmin sanottuna nämä koirat kokevat tulevansa todella uhatuiksi eivätkä pääse pakenemaan, ne reagoivat "paolla kohti" -tyylillä tyypillisen pelkopurijan tavoin."
Jokaisesta puolustuspainotteisesta, hermorakenteeltaan heikosta koirasta ei varmasti tule ongelmakoiraa, mutta työtä sen kanssa joutuu tekemään varmasti enemmän. Mietin myös, päteekö tämä sama esim. westieiden kohdalla. Käsittääkseni koirat geneettisesti ovat hyvin lähellä toisiaan rodusta riippumatta, joten en näe syytä, etteikö näin olisi myös westeillä. Siksi olenkin ilonen, että SKL on lähtenyt ehdotuksessaan luonneominaisuuksien painottamiseen. Ja jotta saadaan jotain mustaa valkoisella asiasta, ovat nuo MH-kuvaus ja luonnetestit hyvä työkalu. Sen sijaan näyttelytuomareiden luonnearvioinnin rinnastamista ko- testeihin en voi hyväksyä . Tuomari näkee koiran yhdessä tilanteessa vain pienen hetken. Ko. tilanne saattaa koiralle olla jo entuudestaan hyvin tuttu, eikä siten tuo esiin mitään todellisista luonneominaisuuksista.
keskiviikko 10. maaliskuuta 2010
Kirsi Sainion vastaus SKL:n jalostusstrategiaehdotukseen
Linkissä http://yle.fi/alueet/lappi/2010/03/jalostuskoirille_esitetaan_luonnetestipakkoa_1513733.html on Kirsi Sainion (hän on myös WK:n jalostustoimikunnan jäsen) vastaus SKL:n jalostusstrategiaehdotukseen ja paljon mielenkiintoisia kommentteja :)
sunnuntai 7. maaliskuuta 2010
Vaatimukset WK:n kasvattajalistalle pääsyyn
Uusi WK:n julkaisema vaatimuslista kasvattajalistalle oli ilahduttavasti parempi kuin edellinen versio, kiitos siitä! Pari asiaa vaatii kuitenkin vielä mielestäni viilaamista:
"Poiketessani JTO:sta olen hyväksyttänyt suunnitelmani/perusteluni Westiekerhon
jalostustoimikunnalla etukäteen."
Mikä on sellainen syy, että se ooikeuttaa JTO:sta poikkeamiseen? Vai onko tämä takaportti "hyvä veli järjestelmälle"?
"Jos joku ehdoista ei toteudu tai kasvattaja rikkoo joitakin kohtia, hänet voidaan poistaa
listalta yhdeksi (1) vuodeksi, jonka jälkeen hän voi hakea takaisin listalle kun kaikki
ehdot taas täyttyvät."
Tässä "voidaan poistaa" täytyy korvata sanalla "poistetaan".
"Poiketessani JTO:sta olen hyväksyttänyt suunnitelmani/perusteluni Westiekerhon
jalostustoimikunnalla etukäteen."
Mikä on sellainen syy, että se ooikeuttaa JTO:sta poikkeamiseen? Vai onko tämä takaportti "hyvä veli järjestelmälle"?
"Jos joku ehdoista ei toteudu tai kasvattaja rikkoo joitakin kohtia, hänet voidaan poistaa
listalta yhdeksi (1) vuodeksi, jonka jälkeen hän voi hakea takaisin listalle kun kaikki
ehdot taas täyttyvät."
Tässä "voidaan poistaa" täytyy korvata sanalla "poistetaan".
perjantai 5. maaliskuuta 2010
Asioita WK:n kevätkokoukseen
Ajattelin kerätä kasaan niitä asioita, joita Westiekerhon kevätkokouksessa tulisi käsitellä. Jokainen, joka tuntee, että haluaisi vastauksia westejä/Westiekerhoa koskeviin kysymyksiin, voisi antaa kommentteja.
Pari kysymystä onkin jo tullut ja lisäään sitten loppuun nuo kirjeessäni mainitut:
- WK:n hallituksen ja jalostustoimikunnan yksittäisten jäsenten kanta ko. kasvattajasitoumukseen ja sen sisältöön
- Westiekerhon kanta SKLn jalostusstrategialuonnokseen. Ko. luonnos löytyy osoitteesta http://katariinamaki.com/artikkelit/skl_strategiaehdotus.html
- Miten JTO:n toteutumista tullaan jatkossa seuraamaan?
- Milloin jalostusuros-lista "siivotaan" koirista, joiden pentumäärä ylittää JTO:n enimmäismäärävaatimuksen?
- Perustelut ex-pentuvälittäjän erottamiseen (tähän ei siis kelpaa vastaukseksi ne kuuluisat "villit listat")
- Miten WK aikoo toteuttaa uutta avoimuuspolitiikkaansa?
Pari kysymystä onkin jo tullut ja lisäään sitten loppuun nuo kirjeessäni mainitut:
- WK:n hallituksen ja jalostustoimikunnan yksittäisten jäsenten kanta ko. kasvattajasitoumukseen ja sen sisältöön
- Westiekerhon kanta SKLn jalostusstrategialuonnokseen. Ko. luonnos löytyy osoitteesta http://katariinamaki.com/artikkelit/skl_strategiaehdotus.html
- Miten JTO:n toteutumista tullaan jatkossa seuraamaan?
- Milloin jalostusuros-lista "siivotaan" koirista, joiden pentumäärä ylittää JTO:n enimmäismäärävaatimuksen?
- Perustelut ex-pentuvälittäjän erottamiseen (tähän ei siis kelpaa vastaukseksi ne kuuluisat "villit listat")
- Miten WK aikoo toteuttaa uutta avoimuuspolitiikkaansa?
maanantai 1. maaliskuuta 2010
Keskitasoisia westieitä
Westielehden Vuolasvirtapalkitun haastattelussa oli lause: "Mielenkiinnolla seuraan uusien pentujen rekisteröintiä kennelliiton sivuilta, kauheinta on huomata miten jotkut kasvattajat suosivat samaa keskitasoa jopa huonompaa urosta nartuilleen, jotka nekään eivät välttämättä täytä westiekerhon jalostustoimikunnan asettamia vähimmäisvaatimuksia jalostukseen käytettäville westeille".
Lauseessa kaksi asiaa sai mietteliääksi:
1. Minkälainen on keskiverto westie, kuka sen määrittelee ja millä perusteilla?
2. Jalostustoimikunta ei aseta vähimmäisvaatimuksia jalostuskoirille. Se tekee esityksen yhdistyksen kokoukselle JTO:sta ja ko. kokous sen sitten sorvaa hyväksyttävään muotoon. "Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille, jotka käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksissa", sanoo yhdistyslaki.
Kennelliiton sivuilta, koiran jalostuksen keskeiset tavoitteet ovat:
1.rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen, monessa rodussa jalostuspohja on jo riskialttiin suppea
2.rodunomaisen ja yhteiskuntakelpoisen luonteen säilyttäminen, käyttöominaisuuksien kehittäminen
3.koiran elämän ja sen pidon ja käytön kannalta vakavimpien perinnöllisten sairauksien ja vikojen vähentäminen ja niiden leviämisen ehkäiseminen
4.rotutyypillisen ulkomuodon säilyttäminen ilman turhaa liioittelua
Eli arvioidaanko keskivertowestietä näyttelytulosten, geneettisen monimuotoisuuden, luonteen vai terveyden perusteella. Tällä listalla rotutyypillinen ulkomuoto tulee vasta viimeisellä sijalla.
Jos mietitään, mikä vaikuttaa pennunostajan tulevaisuudessa eniten, niin esiin nousee varmasti ensiksi terveys (ja siihen vaikuttaa tietty tuo geneettinen monimuotoisuus ja perinnölliset sairaudet) Toiseksi tulee koiran luonne, sen kanssa on elettävä joka päivä. Näistä asioista ei löydy juurikaan tietoa SKL:n jalostusnetistä, vaan se tieto täytyy hankkia muualta.
Jos jalostus perustuu pelkästään näyttelytuloksiin, ollaan mielestäni pahasti hakoteillä. Viime vuosien matadorsiitos on juuri tätä lyhytnäköistä toimintaa, jossa yhsi "champpiooni" astuu kaikki kulmakunnan nartut ja vielä niin lyhyessä ajassa, ettei jälkeläisnäyttöä ole. Eikö jalostuksen tärkein oppi ole, että koiran arvo mitataan sen jälkeläisissä? Jos ja kun sitten ko. koira kantaa jotain vakavaa sairautta, on soppa valmis.
Tällainen toiminta sotiin myös tuota tärkeintä tavoitetta eli geneettisen monimuotoisuuden turvaamista vastaan.
Lauseessa kaksi asiaa sai mietteliääksi:
1. Minkälainen on keskiverto westie, kuka sen määrittelee ja millä perusteilla?
2. Jalostustoimikunta ei aseta vähimmäisvaatimuksia jalostuskoirille. Se tekee esityksen yhdistyksen kokoukselle JTO:sta ja ko. kokous sen sitten sorvaa hyväksyttävään muotoon. "Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille, jotka käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksissa", sanoo yhdistyslaki.
Kennelliiton sivuilta, koiran jalostuksen keskeiset tavoitteet ovat:
1.rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen, monessa rodussa jalostuspohja on jo riskialttiin suppea
2.rodunomaisen ja yhteiskuntakelpoisen luonteen säilyttäminen, käyttöominaisuuksien kehittäminen
3.koiran elämän ja sen pidon ja käytön kannalta vakavimpien perinnöllisten sairauksien ja vikojen vähentäminen ja niiden leviämisen ehkäiseminen
4.rotutyypillisen ulkomuodon säilyttäminen ilman turhaa liioittelua
Eli arvioidaanko keskivertowestietä näyttelytulosten, geneettisen monimuotoisuuden, luonteen vai terveyden perusteella. Tällä listalla rotutyypillinen ulkomuoto tulee vasta viimeisellä sijalla.
Jos mietitään, mikä vaikuttaa pennunostajan tulevaisuudessa eniten, niin esiin nousee varmasti ensiksi terveys (ja siihen vaikuttaa tietty tuo geneettinen monimuotoisuus ja perinnölliset sairaudet) Toiseksi tulee koiran luonne, sen kanssa on elettävä joka päivä. Näistä asioista ei löydy juurikaan tietoa SKL:n jalostusnetistä, vaan se tieto täytyy hankkia muualta.
Jos jalostus perustuu pelkästään näyttelytuloksiin, ollaan mielestäni pahasti hakoteillä. Viime vuosien matadorsiitos on juuri tätä lyhytnäköistä toimintaa, jossa yhsi "champpiooni" astuu kaikki kulmakunnan nartut ja vielä niin lyhyessä ajassa, ettei jälkeläisnäyttöä ole. Eikö jalostuksen tärkein oppi ole, että koiran arvo mitataan sen jälkeläisissä? Jos ja kun sitten ko. koira kantaa jotain vakavaa sairautta, on soppa valmis.
Tällainen toiminta sotiin myös tuota tärkeintä tavoitetta eli geneettisen monimuotoisuuden turvaamista vastaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)